Maahanmuuttajien digipalveluissa vielä paljon kehitettävää

Digisti Fiksu -hanke järjesti maahanmuuttajien digitaalista kansalaisuutta käsittelevän työpajan Espoon Entressen kirjastossa perjantaina 10.3.2017. Työpajaan osallistui kiitettävästi asiantuntijoita. Joukossa oli mm. koulutusalan ammattilaisia, maahanmuuttajien ohjaustyön asiantuntijoita sekä järjestötoimijoita.

Tilaisuuden aluksi Digisti Fiksu -hankkeen projektipäällikkö Minttu Räty Laurea-ammattikorkeakoulusta esitteli hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Kysely osoitti, että maahanmuuttajat käyttävät digitaalisia palveluja pääsääntöisesti samalla tavoin kuten muutkin suomalaiset. Nuoret käyttävät enemmän sosiaalista mediaa ja vanhemmat käyttäjät puolestaan suosivat perinteisempia medioita ja käyttötapoja. Aineistosta nousi maahanmuuttajien käyttäjäryhmän erityishaasteina esiin mm. henkilökohtaisen ohjauksen tarve, kieliongelmat, käännösten ongelmat ja vertaistuen puute.

Varsinaiseen työpajatyöskentelyyn nostettiin keskustelun jälkeen kolme teemaa - asiointi ja käytettävyys, kieli ja ohjeistus sekä yhteisöllisyys. Työskentelymetodina oli World cafe -keskustelu, jossa pienryhmät kiersivät vuorollaan keskustelemassa em. teemoista.

 

Digitaalinen asiointi ja käytettävyys

Asiointi ja käytettävyys -pöydässä keskustelu oli polveilevaa ja monipuolista, osittain yleisellä tasolla liikkuvaa mutta myös hyvin konkreettisia asioita koskettelevaa. Käytettävyys koettiin sähköisten asiointipalvelujen osalta tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Osittain puheena olivat verkkopalvelujen yleiset suunnitteluperiaatteet kuten selkeät sivurakenteet, jotka ovat täsmällisesti ja selkeästi otsikoituja ja kuvattuja. Kokemus on osoittanut, että olemassa olevat asiointipalvelut eivät välttämättä ole loogisia ja yhdenmukaisia. Esimerkiksi sähköisten lomakkeiden osalta on havaittu tilanteita, joissa lomakkeiden lähetyspainikkeen paikka vaihtelee lomakekohtaisesti tai jopa saman lomakkeen täyttämisen eri vaiheissa. Keskeiseksi sähköisten asiointipalvelujen parannusehdotukseksi nousi visuaalisuuden voimakkaampi hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Maahanmuttajanäkökulmasta tässä ajateltiin ikonien ja symbolien runsaampaa hyödyntämistä erikielisten ohjeistuksen lisänä. Myös värien hyödyntäminen esimerkiksi palvelun eri osioiden identifioimisessa nähtiin hyvänä ideana. Yleisenä asioinnin kehittämisajatuksena nähtiin mahdollisuus online-neuvontaan esimerkiksi tilanteissa, joissa pitää saada yhteys asiakaspalvelijaan mutta kasvokkainen tapaamisaika ei välttämättä olisi tarpeen.

Mobiililaitteiden hyödyntämiseen sähköisessä asioinnissa tulisi kiinnittää huomiota, sillä muun muassa Digisti Fiksu -selvitys osoitti selvästi, että maahanmuuttajat käyttävät verkkoa suurimmaksi osaksi älypuhelimilla.Asioinnin kehittäminen yleisesti näyttäytyi hyvin laajana ja monitahoisena asiana, joka pitäisi aloittaa kotouttamispalvelujen kehittämisestä. Sen myötä voitaisiin päästä tehokkaampaan suomen kielen opetukseen, jolloin asiointimahdollisuudet yleisesti paranisivat. Nähtiin myös tärkeänä, että suomen kielen opetuksessa käytettäisiin esimerkiksi käytännön työelämäkieltä.

Demotunnuksia suomalaisiin asiointipalveluihin kaivataan

Suomen kielen opettamista digitaalisuuden osalta helpottaisi, jos kaikkiin verkkopankkeihin ja esimerkiksi Kelan järjestelmiin olisi olemassa demotunnukset, joita voitaisiin hyödyntää opetustilanteissa.  Byrokraattista viranomaiskieltä tulisi välttää asiointilomakkeissa ja -ohjeissa. Tavoitteena pitäisi olla asioinnin yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, ja lähtökohtaisesti huolimatta myös ihmiskontakti pitäisi pystyä säilyttämään sähköisen asioinnin ohessa.

Lisää selkokieltä palveluihin - se hyödyttää kaikkia

Kieli- ja ohjeistus -pöydässä todettiin, että viranomaisohjeet ovat usein hankalia, koska ne perustuvat lakiin. Lait ovat yleensä hyvin monitulkintaisia ja siksi niitä on vaikea kääntää ohjeiksi. Pöydässä ehdotettiin visuaalisuuden ja pelillisyyden lisäämistä viranomaisohjeistuksen apuna. Hyvänä esimerkkinä mainittiin maahanmuuttoviraston visualisoinnit. keskustelijat ehdottivat myös, että Suomeen laadittaisiin kansallinen termipankki, koska nyt samoista asioita käytetään useita eri termejä mm. asuinpaikka, kotipaikka, kotikunta jne. Tavoitteena olisi, että viranomaiset käyttävät vain termipankkiin hyväksyttyjä termejä lomakkeissa. Sähköisten palvelujen käyttö ei ole yksinkertaista suomalaisille saati sitten maahanmuuttajille, joiden kielitaito ei ole hyvä. Palvelujen oheen ehdotettiin omakielisiä vertaisohjaajia, jotka voisivat toimia mm. chatissa. Myöhemmin palveluan voisi bottien avulla automatisoida, kunhan botti on oppinut kielen ja sanaston.

Vastikään avattu Tulka tulkkauspalvelu herätti vilkasta keskustelua. Tulkkauspalvelu antaa vertaistulkkauspalvelua ilmaiseksi tietyissä arkipäivän yksinkertaisissa askareissa esimerkiksi kaupassa. Premium palvelu on maksullinen ja sen ovat ottaneet koekäyttöön jotkut järjestöt. Palvelun tarkoituksena on kouluttaa vertaistulkeista premium tulkkeja. Palvelu vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sen kehittämisessä edelleen olisi monia mahdollisuuksia.

Yhteisöllisyys auttaa kotoutumista

Yhteisöllisyys -pöydässä keskusteltiin sosiaalisen median käytöstä maahanmuuttajien kotoutumisen välineenä - miten sosiaalisella medialla voitaisiin edistää maahanmuuttajien osallistumista paikallisyhteisöön tai vaikka oppilaitosyhteisöön. Keskustelussa nousi esille mm. miten voitaisiin luoda uusia tapoja kohtaamiselle, mm. suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

Erilaiset pop-up tapahtumat koettiin helpoksi järjestää, puhuttiin mm asuinalueiden talkootoiminnasta. Mietittiin myös, voisiko jonkinlainen “vapaaehtoisten Tinder” auttaa oikeanlaisten yhteistyöparien löytämisessä. Keskusteltiin myös koulusta asuinalueen sydämenä ja sinä, miten koulu voisi toimia yhteisöllisyyden edistäjänä - ja toisaalta miten oppilaitokset tarvitsisivat yhdistyksiä ja muita verkostoja oman työnsä tueksi.

 

 

 

 


Yhteistyökumppanit