Maahanmuuttajien erityishaasteet digitaalisten palveluiden käytössä

Digisti Fiksu -hankkeessa on tutkittu, miten digitalisaatio on läsnä maahanmuuttajien arjessa. Vaikka moni haastateltu ulkomaalainen oli tyytyväinen sähköisiin palveluihin, vähän yli puolet ulkomaisista vastaajista haluaa, että palvelut olisivat saatavissa myös henkilökohtaisesti ja kasvokkain. Myös englanninkielisiä palveluja ja parempia käännöksiä suomalaisille palveluille toivotaan.

Vähän aikaa Suomessa asuneiden sekä nuorten henkilöiden kohdalla nousi ongelmaksi nettipankkitunnusten puute. Pankkitunnusten valta-asema on todettu yleisesti ongelmaksi, ja siihen on pyritty löytämään ratkaisuja muun muassa kansalaisvarmenteen avulla. Käytäntö on kuitenkin vielä melko tuntematon.

Maahanmuuttajuuteen liittyvien palvelujen ja tiedon koettiin olevan hajanaista ja jakautunutta eri virastoille. Tämä tilanne muuttui tutkimuksen teon jälkeen, kun kaikki oleskelulupa-asiat siirtyivät maahanmuuttovirastoon 1.1.2017.

Pienten sosiaalisten verkostojen vuoksi maahanmuuttajat eivät välttämättä tunne henkilöitä, jotka voivat olla avuksi sähköisten palvelujen käytössä. Tämä korostuu erityisesti oleskelun alkuvaiheessa. Erityisesti vaikeasti ymmärrettävät tai hyvin henkilökohtaiset palvelut toivottiin saatavan kasvokkain. 

 

Hyväkään suomen kielen suullinen taito ei riitä palvelujen käyttämiseen

 

Vastaajat mainitsivat kohdanneensa palveluiden käytössä kieliongelmia. Hyväkään suomen kielen suullinen taito ei takaa sitä, että osaa käyttää suomenkielisiä palveluja. Jotkut vastaajista toivoivat englanninkielisiä palveluja. Osa totesi, että palveluja tarvitaan myös omalla äidinkielellä tai jollain muulla henkilön osaamalla kielellä. Joistain englanninkielisistä sivuista todettiin, että palvelut ovat englanniksi suppeammat kuin vastaavat suomenkieliset sivut, tai että niitä on kielellisesti vaikea ymmärtää.

Otteita vastauksista:

”Joitain palveluja esim. te-toimiston sivut tulee vähän käytettyä, koska ne ovat pakattu niin täyteen tavaraa. Mikä tekee sivustosta vaikea käyttöisen ja hakukone hankala.”

”Joskus on vaikea ymmärtää suomenkielisiä sivustoja, en aina ymmärrä mitä kysytään tms., vaikka suomen kielen taito onkin suullisesti hyvä.  Esimerkiksi KELAn hakemukset yms. olisi helpompi hoitaa kasvokkain, koska byrokratiaa on vaikea ymmärtää ilman että joku selittää asiat.”

”Aluksi oli vaikeaa, kun ei puhunut suomea eikä englantia. Jonkun piti aina olla apuna kääntämässä tekstit. Se taas oli vaikeaa, kun ei tuntenut ketään.”

”Internetin käyttö vain pakon sanelemana. Olen ehkä vanhanaikainen ihminen ja tykkään kasvokkain palveluista”

”Palvelujen skaala kattava, mutta englannin kielelle käännetyn informaation määrä liian suppea.”

 

Kuvio: Ulkomailla syntyneiden vastaajien palveluiden käyttö (Digisti Fiksu -haastattelut 2016)

 

 

Lue koko tutkimusartikkeli: Ulkomailla syntyneet fiksut kansalaiset

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisen Digisti Fiksu -hankkeen tutkimustuloksia julkaistaan www.digistifiksu.fi -sivustolla. Tutkimuksen kohderyhminä ovat olleet nuoret, maahanmuuttajat ja seniorit. Tuloksista tehdään myös sähköinen julkaisu kevään 2017 aikana.

 

Lisätiedot:

projektipäällikkö
Minttu Räty
minttu.raty(at)laurea.fi
0400 947 764

 

#digistifiksu

@digistifiksu

 


Yhteistyökumppanit