Kiinnostaako hankeyhteistyö? Ideaituja tarjolla!

Digisti Fiksu hankkeessa on pidetty useita erilaisia työpajoja, joissa on pohdittu maahanmuuttajien, nuorten ja ikäihmisten digitaalisten palvelujen tarvetta. Alle olemme koonneet joitakia ideaituja. Haluaisitko jatkaa kanssamme ideointia haasteiden ratkaisemiseksi? Jos hankkeiden eteenpäin työstäminen kiinnostaa, ota yhteyttä: minttu.raty@at)laurea.fi merja.drake(at)haaga-helia.fi, sami.huohvanainen(at)metropolia.fi. Meillä on osaamista insinööritieteistä koodaamiseen mekaniikkaan ja robotiikkaan, terveydenhuollon asiantuntijuudesta liiketoimintaosaamiseen, myös markkinoinnin ja sisällöntuotannon uudet ratkaisut ovat ydinosaamistamme.

Naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen verkkoasioinnissa ja tietosuojan merkitys

Maahanmuuttajanaisten digisoaamisen kehittäminen ja tietoturvan parantaminen. Taustalla vaikuttaa se, että esimerkiksi velkaneuvonnassa on tullut esiin maahanmuuttajanaisten yllättävä velkaantuminen, koska he eivät ole ymmärtäneet perheen miespuolisten jäsenten velanottoa.

Ongelma voi koskea myös ikäihmisiä, kun antavat henkilötietonsa lähiomaisten tai muiden auttajien käyttöön

Yhteistyökumppaneita maahanmuuttajajärjestöt, ikäihmisten järjestöt, velkaneuvonta

Puheviestinnän merkitys verkko-ohjauksessa

Miten kehittää digitaalisia palveluja, jotka neuvoisivat tai palvelisivat myös suullisesti

Suullinen viesti saattaa olla kirjoitettua tehokkaampi -> hanke puhepalvelujen käyttöönotosta, esim. Robotiikka antamaan palautetta: ”Nyt teit oikein!” Hankeen hyötyjinä olisivat erityisesti asiakkaat, joilla on vaikeuksia luku- ja kirjoitustaidoissa.

Uudet tavat järjestää palveluneuvontaa / verkkopalvelujen tukea liittyy osittain edelliseen ideaan

Kuinka tavoittaa eri asiakasryhmiä. Millainen rooli on päivähoidon ja koulun ammattilaisilla lapsiperheiden tavoittamisessa. Kuinka koulujen ja päiväkotien palveluneuvonta kotien suuntaa tulisi järjestää ja millaista palveluneuvontaa vanhemmat voivat saada?

Demoympäristöjä digitaalisille palveluille kuten pankki, vakuutus, viranomaiset

Workshopeissa nousi esille, että erityisesti maahanmuuttajat tarvitsisivat erilaisia demoympäristöjä digitaalisten palvelujen harjoitteluun. Mm. pankki- ja vakuutuspalvelut ovat sen verran monimutkaisia, että niiden käyttöön ei uskalleta ryhtyä, koska pelätään taloudellisia vahinkoja. Myös viranomaisten lomakkeet on koettu hyvin ongelmallisiksi, koska niiden kieli ei ole standardoitua. Viranomaisten lomakkeita varten tarvittaisiin termipankki. Virtuaaliympäristöihin kaivataan myös enemmän visuaalisuutta tukemaan sanomaa.  

Yhteistyökumppaneita: pankit, vakuutuslaitokset, Te-toimisto, Kela, Maahanmuuttajajärjestöt..

Yhteisöllisyyden kehittäminen koulutuskenttään

Fyysisten yhteisten kokoontumistilojen katoaminen on johtanut siihen, että nuorilla on havaittu yhteisöllisyyden kaipuuta. Nuoret eivät välttämättä löydä virtuaalisiin ryhmiin. Enää ei ole myöskään kouluissa yhteisöllisyyttä tuovia pysyviä luokkia toisella asteella

Kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää koulujen yhteisöllisyyden kehittämisessä?

Samaan aiheeseen voi liittyä myös se, että maahanmuuttajaperheet ovat nykyään varsin erillään omista kulttuurisista ja yhteiskunnallisista siteistään. Sosiaalinen media on kyllä mahdollistanut tuonut ylirajaiset sosiaaliset verkostot osaksi ihmisten arkea. Olisi hyvä selvittää, kuinka tällainen transnationaali perhe vaikuttaa maaahanmuuttajan arkeen ja arjen elämän valintoihin

Nuorten osallisuus

Kuinka nuori oppii käyttämään julkisia digitaalisia palveluja, jotka on rakennettu nyt työssäkäyvien ihmisen käyttökokemusta vastaaviksi. Nuorten käyttämä virtuaalimaailma poikkeaa tästä huomattavasti. Virtuaaliset palvelut ovat myös poistaneet konkretian, ei ole enää fyysisiä rakennuksia, joihin mennään hoitamaan asioita.  Nuori saattaa pyöriä erilaisissa toimistoissa ja palveluissa, mutta ei ymmärrä, miksi mitäkin tehdään.

Kansalaistaitoa tulisi parantaa ja saada nuoret ymmärtämään, kuinka asioidaan tai vastaavasti asiointipalvelujen järjestäjien tulisi kuunnella nuorten ääntä.

Tavoitettavuus, kuinka nuoret tavoitetaan 5, 10, 15 v. päästä? Tiedetäänkö tätä, kun maailma ja käytetty tekniikka sekä sovellukset muuttuvat niin nopeasti

Julkisten palvelujen toimijoiden tulisi mennä sinne, missä käyttäjät ovat: esim. instagram, snapchack, youtube.


Yhteistyökumppanit