Ikäihmisistä kolmannes noviiseja, jotka eivät omista älypuhelinta, eivätkä halua digitaalisia palveluja

Digisti Fiksu -hankkeessa on selvitetty maahanmuuttajien, nuorten ja ikäihmisten digitaalisten palvelujen käyttöä. Ikäihmiset jakautuivat tutkimuksessa karkeasti kolmeen ryhmään: noviiseihin, peruskäyttäjiin ja edistyneisiin. Enemmistö oli peruskäyttäjiä, noviiseja oli reilu kolmannes ja edistyneitä 19 %. Noviisit eivät kaipaa lainkaan kaupallisia tai julkisia digitaalisia palveluja. Peruskäyttäjillä oli huoli matkustamisen vaikeutumisesta, kun lippujen ja hotellien varaukset ovat muuttuneet sähköisiksi. Edistyneiden ryhmässä koettiin ongelmaksi jatkuvasti muuttuvat palvelut.

Tutkimuksessa oli haastateltavana kaikkiaan yhteensä 125 ikäihmistä 66-vuotiaasta 86-vuotiaaseen. Miehiä vastaajista oli 48 ja naisia 77. Vastaajista 63 oli pääkaupunkiseudulta ja 62 muualta Suomesta. Kaupungeissa asuvia oli 84.

Vastaajat jaettiin noviiseihin, peruskäyttäjiin ja edistyneisiin käyttäjiin sen mukaisesti, millaisia sähköisiä palveluja he käyttävät tai käyttävätkö lainkaan, millaisilla laitteilla he sähköisiä palveluja käyttivät, missä määrin he sähköisiä palveluja käyttivät ja millaisia haasteita he ilmoittivat sähköisten palvelujen käytössä kohdanneensa.

Älypuhelinta ei ollut 50,4 prosentilla vastaajista. Tietokonetta ei käyttänyt lainkaan 26,6 prosenttia ja käytti vain vähän 8,1 prosenttia. Reilu kolmannes haastateltavista oli selkeästi noviiseja, eikä heillä ollut älypuhelimia eikä taitoa tai halua käyttää tietokonetta. Peruskäyttäjiä aineistossa oli noin 44 prosenttia. Edistyneiden käyttäjien ryhmän oli kaikkien pienin, ja heitä oli noin 19 prosenttia haastateltavista.

Taulukko 1. vastaajien jako noviiseihin, peruskäyttäjiin ja edistyneisiin käyttäjiin

 

  Noviisit

Peruskäyttäjät

Edistyneet

  Sähköisten palvelujen käyttö

  Eivät käytä/joku muu käyttää puolesta

 Pankki, ajanvaraus mm. terveyskeskus,
  kirjasto

  Kela.fi, Vero.fi, kanta.fi, kaupunkien
  sivut, matkatoimistot, VR, poliisi,
  liikuntapalvelut, myyntilmoitukset ja
  kirpputorit, verkkopaupat ja
  keskustelupalstat

  Laite

  Ei älypuhelinta, tietokonetta tai     
  tietokoneen käyttö erittäin vähäistä

  Tietokone, osalla älypuhelin

 Tietokone, älypuhelin, tabletti

  Tiedonhankinta

  Radio, TV, lehdet

  Internet, Google

 Internet, Google, bolgit, harrastesivustot,
  viranomaisten sivustot

  Verkostot

  Henkilökohtaisia ei digitaalisia

  Perhe, tuttavat

  Perhe, tuttavat, harrastukset, 
  kv-verkostot, kirkko

  Haasteet

  ei osaamista laitteita tai tunnuksia

  Teknisiä ongelmia, hankaluuksia oppia, 
  ei riittävästi tukea

  Epäselviä ohjeita, monimutkaisia
  sivustoja ja palveluja, yhteysongelmia

  Sosiaalinen media

  ei

 Facebook, WhatsApp, Youtube

  Facebook, WhatsApp, YouTube

  Sähköinen yhteydenpito
  julkishallintoon

  ei

  Pääasiassa tiedonhankintaa

  Pääasiassa yksisuuntaista ja liittyen   
  verotukseen ja eläkepäätöksiin

 

 

Millaisia julkisia ja kaupallisia digitaalisia tietoja ikäihmiset tarvitsevat arjessaan

 

 

Ikäystävällinen kaupunki, Age-Friendly City (tehty WHO:n mallin pohjalta)

Ikäihmisten näkökulmasta noviisit eivät kaipaa lainkaan kaupallisia tai julkisia digitaalisia palveluja, eivätkä he halua uusia palveluja digitalisoitavan. Älykkäiden kaupunkien tulisi siten huomioida myös noviisikäyttäjien toiveet. Noviisit olivat niin ikään huolissaan terveydenhuollon sähköistämisestä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Age-Friendly Cityn yksi peruspilari, joten näiden palvelujen tulisi olla kaikkien ikäihmisten helposti käytettävissä ja saavutettavissa.

Sekä noviiseilla että peruskäyttäjillä oli huoli matkustamisen vaikeutumisesta, kun lippujen ja hotellien varaukset ovat muuttuneet sähköisiksi. Liikenne ja liikkuminen ovat nekin Age-Friendly Cityn pääteemoja. Iäkkäiden liikkumista ei saa rajoittaa se, että heillä ei ole välineitä tai taitoja sähköisten matkalippujen tilaamiseksi. Liikkumisen estyminen voi myös rajoittaa sosiaalisia suhteita, jotka ovat sekä Smart Cityn että Age-Friendly Cityn keskeisiä teemoja.

Peruskäyttäjien ryhmässä toivottiin ikäihmisille suunnattuja palveluja, joissa teksti olisi selkää ja fontit riittävän suuria ja ohjeet selvästi näkyvillä. Peruskäyttäjät toivoivat, että apua pitäisi olla helposti saatavilla, jos sähköisen palvelun kanssa on ongelmia. Ohjeet voisivat olla esimerkiksi visuaalisia tai videoita. Myös chatit voisivat olla ratkaisut peruskäyttäjien kuvaamiin ongelmatilanteisiin. Peruskäyttäjien näkökulmasta julkishallinnon tulisi käydä kaksisuuntaista keskustelua kansalaisten kanssa, mikäli julkisten sähköisten palvelujen käytössä on ongelmia. Nyt vaikuttaisi siltä, että palvelut ovat melko yksisuuntaiseen viestintään keskittyneitä.

Edistyneiden ryhmässä ongelmana ovat jatkuvasti muuttuvat palvelut. Kun palvelua on opittu käyttämään, sitä uudistetaan ja palvelun käytön joutuu opettelemaan uudestaan. Edistyneiden ryhmässä pidettiin myös ohjeistuksia sekavina ja epätäsmällisinä.

 

Digisti Fiksu -hankkeessa haastateltiin syksyllä 2016 yli 300 nuorta, maahanmuuttajaa ja ikäihmistä. Haastattelujen tulokset on kerätty artikkeleiksi, joihin  pääset tästä >>

 


Yhteistyökumppanit