Diginatiivit sähköisten palvelujen käyttäjänä

Kirjoittaja:
Päivi Marjanen
Laurea ammattikorkeakoulu
 

Sisältö
Johdanto
Tutkimusaineiston kuvaus
Nuoret sähköisten palvelujen käyttäjinä
Nuoret shköisten kunnallisten ja valtiollisten palveluiden käyttäjinä
Nuoret digitaalisuuden viihdekäyttäjinä ja digitaalinen tiedonhaku
Nuoret palveluita kehittämään
Lähteet

Johdanto

Digisti Fiksu -hankkeen tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan hankkeessa kerätyn aineiston osalta nuoria sähköisten palveluiden käyttäjinä. Luvussa kuvataan myös nuorten digitaalisten palveluiden viihdekäyttöä ja tiedonhakua mutta myös sitä millaisia palveluja tai palvelumalleja nuoret vielä toivoisivat saavansa..

Nuoret sähköisten palveluiden käyttäjänä lienee kohderyhmistä tutkituin. Verke-verkoston 2014 tekemä kartoitus pyrki luomaan kokonaiskuvan suomalaisesta nuorten verkkokulttuuria ja -käyttäytymistä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimusraportin mukaan tutkimusta aiheesta 2010-luvun alkupuoliskolla on tehty Suomessa varsin mittavasti. Eniten tutkimusta on tehty teemoista verkon ja eri medioiden käyttö, pelaaminen, sosiaalisen median käyttö, verkon käytön määrällinen arviointi ja haitta- ja huolinäkökulma, verkkokiusaaminen.  Raportti osoittaa tutkimusaiheen olevan sekä monitieteinen. Tosin sähköisesti julkaistuissa aineistoissa korostuivat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja yliopistojen Pro gradu-tutkielmat.  Verke-verkoston raportin Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa mukaan nuorten verkkokulttuuria koskevasta tutkimuksesta on löydettävissä kolme keskeistä teemaa: identiteetin muodostuminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä toimijuus ja vaikuttaminen verkossa. (Lehtikangas 2014, 6-7.)

Varsin uusi valtakunnallinen kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisen median käyttöön antaa myös tietoa nuorten osalta nuorten internetin käytöstä. Tutkimuksen tulosten mukaan 19,5-vuotias keskivertonuori käyttää Internetiä 21–30 tuntia viikossa, joista sosiaalisen median palveluita noin 15 tuntia viikossa. Nuorista 95 % käyttää sosiaalisen median palveluita älypuhelimella, ja suosituimpia sosiaalisen median palveluita olivat tutkimuksen mukaan WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Snapchat, Facebook Messenger, Skype, Twitter ja Steam. (SoMe ja nuoret 2016.)

Tutkimusten mukaan nuoret nuorten digiosaaminen, käytettävissä olevat välineet ja digitaalisten palveluiden käyttö on yleisesti ottaen varsin korkealla tasolla. Deakin (2012) esittämän tietotekniikan ja digitaalisten palvelujen jäsennyksen mukaisesti nuoret edustavat vähintäänkin ns. peruskäyttäjiä, jotka osaavat tehdä yksinkertaista tiedonhankintaa ja maksaa laskuja mutta pääosin nuoret edustavat tietotekniikan käyttötaitojensa ja digitaalisten palvelujen käyttökokemustensa perusteella ns. edistyneitä käyttäjiä, jotka osaavat rakentaa verkostoja ja liittyä jäseniksi verkkoyhteisöihin ja käydä online dialogia esimerkiksi kaupunkien viranomaisten kanssa. 

Nuorten osalta aineiston analyysi on teemoiteltu aineistosta nousseiden teemojen ympärille. Ikäihmisten osalta käytössä ollut jäsennys ei käyttäjäryhmän varsin homogeenisesta lähtötilanteesta johtuen tuntunut parhaalta vaihtoehdolta. Tavoitteena olikin ennen kaikkea saada nuorten ääni esiin ja nostaa aineistosta esiin teemat, jotka olivat herättäneet eniten keskustelua mutta myös kehittämistarpeita. Näitä teemoja olivat: 

  • nuoret sähköisten palveluiden käyttäjinä,
  • nuoret sähköisten kunnallisten ja valtiollisten palveluiden käyttäjinä
  • nuoret digitaalisten palveluiden viihdekäyttäjinä ja digitaalinen tiedonhaku
  • nuoret palveluita kehittämässä

Tutkimusaineiston kuvaus

Kaiken kaikkiaan Digisti Fiksu -hankkeen luokittelun perusteella nuoriksi luokiteltavia haastateltavia aineistosta oli 114. Pääasiassa haastateltavat olivat pääkaupunkiseudulta, lähes puolet Helsingistä (N=54), 18 Espoosta ja 11 Vantaalta. Myös muualta Suomesta Joensuuta ja Kuhmoa myöten oli tutkimuksessa mukana haastateltavia. Haastateltavien ikä vaihteli 8-24 vuoden välillä, joten ikähaitari oli nuorten ryhmässä melko suuri. Tutkimushaastattelurungossa ikähaarukat jaoteltiin 0-17 vuotiaisiin ja 18–24 vuotiaisiin. Jaottelulla pyrimme erottamaan alaikäiset täysi-ikäisistä nuorista, koska heidän kulutus- ja käyttötottumukset saattavat vaihdella suurestikin. Käytännössä haastateltavista vain 20 oli alle 18-vuotiaita, joten haastatteluaineiston tulokset keskittyivät yli 18-vuotiaisiin täysi-ikäisiin nuoriin.  Sukupuolisesti pääosa haastateltavista oli naisia (N=64). Miehiä haastateltavista oli 46. (1).

  Ikä   Mies   Nainen  Yhteensä
  0-17    7   12   19
  18-24   39   53   92
       
  Yhteensä   46   65   111

Taulukko: Nuoret osallistujat

Nuoret poikkeavat Digisti Fiksu -hankkeen muista kohderyhmistä erityisesti digitaalisuuden käyttöasteen perusteella. Nuoret edustavat ryhmää, jolle erityisesti älypuhelimet ja sen mukanaan tuomat monipuoliset mahdollisuudet viestiä nopeasti ja reaaliaikaisesti on mahdollista. Rahjan mukaan 2013, 22) nuorille verkon käyttö on usein kiinteä osa arkea ja elämäntapaa, jossa verkko- ja reaalimaailma eivät muodosta erillisiä ympäristöjä vaan vuorottelevat ja lomittuvat luontevasti (Rahja, 2013, 22). Verke-verkoston raportin mukaan (2014, 10) nuoret käyttävät tietoteknologiaa sekä internetiä varsin aktiivisesti ja etenkin sosiaalisen median palveluissa vietetään paljon aikaa. Toisaalta nuorten verkon käyttötavoissa on paljon yksilöllisiä eroja. Nuoret sijoittuvat myös eurooppalaisesti tarkasteltuna kärkipäähän internetin ja tietokoneen käytön suhteen (EU Youth Report, 2012, 260-261).

Vuonna 2014 TNS:n Connected Life teettämän tutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia suomalaisista omistaa älypuhelimen ja 35 prosenttia tabletin. Tosin väestö- ja ikäryhmittäin erot näyttävät varsin suurilta vielä edelleenkin (TNS Connect Life 2014). Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintäteknologian käyttö -tutkimuksen (2013) mukaan jopa 80 prosentilla 16-24-vuotiaista nuorista on älypuhelin käytössään. Digisti Fiksu -hankkeen tutkimusaineiston tulokset viittaavat samaan. Vuonna 2013 kerätyn tutkimustiedon mukaan nuoret arvioivat itsensä erittäin aktiivisiksi tietoteknologian ja internetin käyttäjiksi kaikki yhdeksäsluokkalaiset nuoret (97 prosenttia) käyttävät päivittäin tietokoneita, tablettitietokoneita, älypuhelimia tai vastaavia laitteita. Tutkimustulosten mukaan kaksi kolmasosaa nuorista viettää tietoteknologian parissa vähintään kaksi tuntia päivässä ja kolmannes yli kolme tuntia. Käyttöaktiivisuudessa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. (Kaarakainen, Kivinen & Tervaharkiala, 2013, 24-29.)

Taulukko 2: Mitä sähköisiä tieto- ja viestintävälineitä käytät ja kuinka usein?

  Älypuhelimen käyttö   Määrä   Prosenttiosuus
  Useita kertoja päivässä   105   92,9
  Päivittäin      5    4,4
  Viikottain      2    1,8
  En käytä      1    0,9
  Yhteensä   113   100

Nuoret sähköisten palveluiden käyttäjinä

Digisti Fiksu -tutkimuksen aineiston perusteella sähköisten palveluiden käyttö nuorten keskuudessa tuntui luontevalta ja sähköiseen asiointiin ei liittynyt niin paljon pulmia kuin muissa tutkituissa asiakasryhmissä. Ryhmänä nuoret olivat kaiken kaikkiaan myönteisiä sähköisille palveluille. Monet nuorista ovatkin ottaneet sähköiset palvelut hyvin vastaan. Palveluiden toimivuutta koskevat kommentit liittyivät ennen kaikkea Internet-yhteyteen, Internet-sivujen kaatumiseen ja ohjelmistojen toimivuuteen yleisesti. Varsin monet moittivat myös sivujen käytettävyyttä. Tietoa saattoi olla sivustoilta vaikea löytää ja hakupolkuja pidettiin paikoin varsin monimutkaisia.

           Vaikeus, pitkät polut että pääsee hoitamaan asioita (HN22)

Tekniset ongelmat, sivujen ruuhkautuminen, salasanojen ja tunnistetietojen unohtuminen tai katoaminen, sähköpostissa postien katoaminen roskapostin joukkoon (HN36)

Verkkosivujen kaatuminen, erilaisten selainlisäosien asennus (vaikka ei haluaisi asentaa), linkit rikki, virustorjuntaohjelman varoitukset. (HN78)

Sähköiset palvelut eivät aina ole tehty käyttäjille ja ohjeistukset ovat välillä epäselviä. (HN113)

Lisää sähköisiä palveluita nuoret toivoivat erityisesti mobiilipuolelle edellä esiteltyihin käyttöön liittyviin haasteisiin viitaten. Kuten monissa tutkimuksissa on todettu, nuorten käyttämä digitekniikka keskittyy mobiiliteknologiaan. Myös näiden toimimattomuudesta toivottiin mahdollisuutta tehdä vikailmoitusta mobiilisti.

           sähköyhtiöiden vikailmoituksista tai häiriötilanteista mobiilisovellus (HN5)

Myös Internet-pohjaisia koulutuksia ja niihin pääsemistä toivottiin lisää, kuten myös digitalisuuden hyödyntämistä ja yleensäkin koulutukseen pääsemistä tehokkaammin.

            Online opetusta Suomeksi. Suomen kielen opetusvideoita (HN48)

            Kokeiden suorittaminen verkkopalvelussa (HN46).

Nuoret sähköisten kunnallisten ja valtiollisten palveluiden käyttäjinä

Digisti Fiksu -hankkeeseen vastanneet nuoret  käyttivät mielellään kunnan sekä valtion sähköisiä palveluita, ja vastaajat olivat varsin tyytyväisiä sähköiseen palvelutarjontaan. Sähköisten palveluiden käyttämättömyys ei siis johtunut siitä, ettei välineitä haluttu käyttää tai että ne koettiin epäluotettaviksi. Ainoastaan kaksi haastatelluista vastaajista totesi, etteivät palvelut olleet luotettavia tai ettei haluttu käyttää sähköisiä palveluita. Sitä vastoin muita vaihtoehtoja hoitaa asioita pidettiin muutamassa haastattelussa (N=5) edelleen parempana vaihtoehtona. Kokonaisuudessaan uusia palveluita ei kuitenkaan juurikaan kaivattu. Täytyy kuitenkin muistaa, että osa vastaajista (N20) oli alaikäisiä. Avoimissa vastauksissa, joissa kysyttiin haastateltavilta, mikseivät he mahdollisesti käytä sähköisiä palveluita, palveluiden käyttämättömyys liittyi erityisesti nuoreen ikään. Alaikäisille suunnattuja palveluita ei juurikaan ole tarjolla valtion eikä kuntien sähköisessä palvelutarjonnassa. Alaikäiset eivät myöskään hoida itse asioitaan, vaan huoltajat huolehtivat alaikäisten asioiden kunnallisista ja valtiollisesta asioinnista. Toiveita oli kuitenkin entisten palveluiden kehittämiseen.

  Taitaa kaikki olla jo mahdollista verkossa (HN86)

   Nykyiset kuntoon mieluummin kuin uusia (HN81)

Nuorten avoimissa vastauksissa nousi esiin nuorten melko suuri tarve hoitaa asioitaan myös kasvokkain tapahtuvien palveluiden avulla. Ehdottomasti tärkeimpänä mahdollisuutta pidettiin terveyspalveluissa. 25 vastaajaa 112:sta oli sitä mieltä, että lääkäri ja esimerkiksi psykologipalvelut haluttiin hoitaa edelleen perinteisesti tapaamisajan yhteydessä. Negatiivista palautetta saivat toimimattomat ajanvarauspalvelut ja tarve tavoittaa terveyspalvelut myös sähköisesti.

Julkisen terveydenhuollon ajanvaraus internetissä eikä enää vanhanaikaista jonotusta paikan päällä (HN6)

Ajanvarauspalveluita voisi tuoda enemmän sähköiseksi, soittaminen/ paikanpäällä ajanvaraaminen on aikaa vievää ja välillä jopa jännittävää (HN32)

Terveydenhuollon palveluvalikkoa toivottiin myös monimuotoistettavaksi.

Terveysaseman hoitajat ja lääkärit sähköisesti tavoitettavissa helpommin (HN19.

Terveyspalveluiden live-chat, jossa voisi kysyä neuvoja terveysongelmiin. Apua ja neuvoja saisi nopeasti ja helposti. Esim. lastenneuvolapalveluihin olisi hyvä lisä (HN36)

Toinen tärkeä kasvokkain hoidettavaksi toivottu palvelu oli KELA ja sen palvelut. Nuorten antamia esimerkkejä avattaessa tulee kuitenkin muistaa heidän usein vähäiset kokemukset erilaisista palveluista. Lasten ja nuorten kokemukset palveluista kohdistuvat ennen kaikkea terveydenhuoltoon ja KELA:an. Sähköisten asiointipalveluiden toimivuus sai negatiivista palautetta erityisesti KELA:n osalta. Haastateltujen mukaan sivuilta oli vaikea löytää tietoa tai tarvittavaa tietoa ei ollut saatavilla.

Niitä on välillä vaikea käyttää, esim. kun ei tiedä mitä kaikkia liitteitä tarvitsee. KELA ja veropalvelut haastavimmat. (HN18)

KELAn ja Veroviraston erilaiset "polut" hakea esim. tukia tai tietää, mitä tukia voi hakea tuntuvat välillä vaikeilta. Sivustoilla oleva virallinen tapa selittää palveluiden käyntäntöjä on välillä hyvin vaikeaselkoista. Toisaalta sitten kun tietää, mitä voi hakea, on ihan kätevää että sen voi tehdä verkossa silloin kun itselle sopii eikä tarvitse jonottaa toimistolla. (HN29)

KELA:n ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi pidettiin tärkeänä myös mahdollisuutta hoitaa vero- ja vakuutusasioita kasvokkain. Oletettavaa on, että nuoret kaipaavat asiantuntijatietoa, jota ei verkkoasioinnin välityksellä ole mahdollista saada. Yllättävän moni vastaajista toivoi edellisten lisäksi mahdollisuutta hoitaa merkittäviä pankkiasioita (N=16), kuten asunnon ostoa tai sijoitusten tekoa, pankissa pankkivirkailijan avustuksella, mikä oli osittain yllätys tutkijoille. Ikävaiheeseen sijoittuu aika monella ensimmäisten merkittävien investointien tai säästösuunnitelmien tekeminen.

Kokonaisuudessaan monia palveluita toivottiin kuitenkin edelleen kehitettävän. Riskinä sähköisessä asioinnissa pidettiin mm. väärinymmärtämisen ja asiakkaan lakiosaamisen puutteita. 

          Hitaus, monimutkaisuus, virheet ja vaikeasti ymmärrettävyys (HN12)

          Kommunikointi on erilaista kuin kasvokkain, väärinkäsityksiä tapahtuu helposti (HN96)

Monen eri linkin kautta löytämään, ei selkokielellä, kännykällä ei välttämättä mene läpi laskut (HN112)

Nuoret digitaalisuuden viihdekäyttäjinä ja digitaalinen tiedonhaku

Verke-verkoston raportin mukaan yhteisöpalveluiden käyttö verkossa vaikuttaisi olevan varsin ikäsidonnaista (Lehtikangas 2014). Vuonna 2013 toteutetun tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan jopa 87 prosenttia 16-24-vuotiaista nuorista seuraa jotain yhteisöpalvelua. Huomattavaa on, että vastaava luku 45-54-vuotiaista oli vain 39 prosenttia. Tärkeää on myös tiedostaa käyttötottumusten muutos, koska peräti 43 prosenttia 16-24-vuotiaista yhteisöpalvelujen käyttäjistä seurasi jo vuonna 2013 palveluja useasti päivässä ja kolme neljästä 16-24-vuotiaasta suomalaisesta käyttää yhteisöpalveluja vähintään päivittäin. Nuorten tavoissa toimia verkossa on kuitenkin huomattavia eroja. Nopparin (2014) tutkimuksen mukaan nuorissa on niitä, jotka viettävät päivittäin monta tuntia pitäen blogia, tekemällä videoita, chattaamalla ja julkaisemalla kuvia. Toisaalta nuorissa on myös niitä, jotka enimmäkseen vain seuraavat muiden toimintaa, eivätkä itse osallistu kovin aktiivisesti. (Noppari, 2014, 73-75.)

Herkmanin ja Vainikan vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan Youtube on yksi suosituimmista palveluista nuorten keskuudessa  (2012, 29). Kahta vuotta myöhemmin toteutetun tilastokatsauksen mukaan vasta kolmanneksi eniten eli 85 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista käyttää viikoittain Youtubea. Käytetyin palvelu verkossa nuorilla oli tällöin Google, jota nuorista käytti  jopa 95 prosenttia vähintään kerran viikossa. Toiseksi suosituin median käyttötapa on runsaalle 94 prosentille nuorista sosiaalinen media. (Viestinnän keskusliitto, 2014, 90.) Nuorten verkon viihdekäyttö eri muodoissa sekä sosiaalisen median ja yhteydenpitokanavien hyödyntäminen päivittäisinä aktiviteetteina nousivat esille myös Kaarakaisen et al. vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa (2013, 24). Tämän tutkimusaineiston mukaan nuorista 95 % nuorista oli mukana erilaisissa verkkoyhteisöissä. Verrattakoon vielä siihen, että saman aineiston mukaan 69% yli 65-vuotiaista ei ollut mukana minkäänlaisissa verkkoyhteisöissä.

Taulukko 3: Nuorten digipalveluiden viihdekäyttö N = 113

 

Usein nuorilla verkon yhteisöt linkittyvät muihin yhteisöihin. Näin ollen verkossa tapahtuvaa toimintaa ei voida nähdä reaalimaailmasta erillisenä osana eikä verkkokulttuuria ole hedelmällistä tarkastella muusta elämästä erillisenä saarekkeena. (Uusitalo et al., 2011, 10 .) Tässä tutkimuksessa nuorten palveluiden viihdekäyttöä kuitenkin tarkasteltiin omana kokonaisuutenaan. Vaikka nuoret ovat pääosin kokeneita digitaalisten palveluiden käyttäjiä, nuorilla oli myös negatiivisia käyttökokemuksia palveluista. Ennen kaikkea oli havaittavissa, että tiedonhakuun ja viihdepalveluiden käyttöön liittyi samoja käytettävyyteen liittyviä haasteita kuin muihin sähköisesti tarjottaviin palveluihin. 

 Youtuben maarajoitukset ja mainokset (HN80)

  Nettimainokset sekä netflix aluelukitus (HN81)

  pelit ja leffat eivät toimi kunnolla (HN88)

 Helppokäyttöisyys, järkevä hinta ja monella laitteella käytettävyys ovat tärkeitä (HN111)

Avoimien vastausten mukaan tiedonhaussa eteen tulevat haasteet kohdistuivat erityisesti tarjolla olevan tiedon luotettavuuteen ja vaihtoehtoisen tiedon runsaaseen määrään.

Tietoa tarjoavia nettisivuja on niin paljon, että luotettavuuden varmistaminen on välillä haastavaa (HN39).

Tiedon luotettavuutta on paikoitellen vaikea arvioida (HN7)

Välillä tietoa löytyy vain Wikipediasta. En luota siihen, koska kuka tahansa voi muokata sivustoa. Parempi mennä kirjastoon etsimään luotettavaa tietoa (HN98)

Toinen teemaan liittyvä avoin kysymys koski tarvittavia palveluita. Kysymykseen, millaisia tiedonhakuun tai –jakoon liittyviä palveluita vielä toivoisit ja miksi, vastaukset liittyivät lähinnä olemassa olevien palveluiden edelleen kehittämiseen. Palveluita koettiin olevan jo riittävästi, ellei liikaakin, kunhan vain osaa etsiä.

parempi käännöskone googlelta. Google translate huono (HN6)

 Netflixin tarjonnan laajentumista (HN35)

Tinderissä voisi laittaa kuvia chätissä (HN51)

Uudenlaisia avauksia edusti ajatus, että tarvittaisiin ”Jonkinlainen nettisivu, mihin kerättäisiin kaikki jostain tietystä asiasta, kuten vaikka käynnissä olevista USA:n presidentin vaaleista (HN62). Myös ilmaisia leffa- ja musiikkipalveluita toivottiin. Mielenkiintoiselta tuntui myös avaus kokemusten jakamisesta.

Maybe something like ʺevent blogʺ or ʺevent feedbackʺ site where people can write a feedback and recommendations about every concrete activity in order to motivate other people to visit it (HN97)

Nuoret palveluita kehittämään

Nuorten osallistaminen palveluiden testaamiseen ja kehittämiseen innosti yllättävän monta nuorta. Nuorilla oli motivaatiota ja kiinnostusta osallistua uusien palveluiden tai vanhojen palveluiden kehittämiseen. Vastaajista 28 oli kiinnostunut tällaisesta yhteistyötä. Tämän lisäksi vielä kolme nuorta, jos siitä olisi heille henkilökohtaista hyötyä.    

Sähköiset palvelut kannattaa aina ehdottomasti testata jollain koeryhmällä ja voisin kuvitella tällaiseen ihan mielellään osallistuvani (HN63

Mielellään, mutta sähköinen palvelu ei ole itseisarvo. Sähköiset palvelut kannattaa aina ehdottomasti testata jollain koeryhmällä ja voisin kuvitella tällaiseen ihan mielellään osallistuvani. Sen pitää luoda arvoa käyttäjälle tai vähentää kustannuksia (HN112).

Lähteet

Deakin, M. 2012. Intelligent cities as smart provides: CoP as organisations for developing integrated models of e-Government Services. Innovation – The Journals of Social Science Research. Vol 25, No 2, pp. 115-135.

EU Youth Report, (2012). Status of the situation of young people in the European Union. Euroopan komissio. Luettu 14.2.2017.  http://ec.europa.eu/youth/library/reports/eu-youth-report-2012_en.pdf 

Herkman, Juha ja Vainikka, Eliisa (2012b). Uudet lukemisympäristöt, uudet lukutavat. Tampere: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET.

Kaarakainen, Meri-Tuulia, Kivinen, Osmo ja Tervahartiala, Katja (2013). Kouluikäisten tietoteknologian vapaa-ajan käyttö. Nuorisotutkimus, 2/2013, 20-32.

Lehtikangas, A. 2014. Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa - Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta. Verke - Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. Luettu 7.3.2017. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2015/12/Verkkokulttuuri.pdf

Noppari, Elina (2014). Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. Tampere: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET. luettu 7.3.2017. http://www.uta.fi/cmt/index/mobiilimuksut.pdf

Rahja, R. (toim.) 2013. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Mediakasvatusseura ry. Luettu 7.3.2017. http://www.mediakasvatus.fi/files/nuorten_mediamaailma_pahkinankuoressa.pdf

SoMe ja Nuoret 2016. luettu 7.3.2017. http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/

Tilastokeskus 2013. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. Luettu 7.3.2017

https://www.stat.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_fi.pdf

TNS Connected Life. Digilaitteiden ja uusien digipalvelujen käyttö vahvassa nosteessa Suomessa. Luettu 14.2.2017. http://www.tns-gallup.fi/uutiskirje2014/09/otsikko1
 

 


Yhteistyökumppanit